Ryhmä perustettiin tammikuussa 2014. Kokoonkutsuja ja muistiinmerkitsijä on tällä hetkellä Riitta Jalkanen. Kokoontumisaika on joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 14. Paikkana Stockmannin 8. kerroksen shampanjabaari. Kirjojen valintakriteereinä on pidetty ’kaunokirjallisuus’ ja ’jokin palkinto’.
Yhteyshenkilö: riitta.jalkanen@live.com

Kuvan kirjallisuuden ystäviä (al.vas) Reeta, Annikki, Sinikka, Vuokko, Ulla, Tarja ja Sirkku
Vuosi 2026
Huhtikuun 7. päivä keskustelimme Ian McEwanin kirjasta Mitä voimme tietää. McEwan on yksi huomattavimmista nykykirjailijasta Englannissa.
Kirjassa liikutaan kahdessa aikatasossa. Alkupuolisko sijoittuu 100 vuoden päähän (2126) nykyajasta. Ilmastonmuutoksen, sotien ja valtamereen harhautuneen ohjuksen aiheuttaman tsunamin tähden vesi on peittänyt suuren osan Eurooppaa. Ihmiskunta on kutistunut alle puoleen nykyisestä
Kirjallisuudentutkija Thomas Metcalfe tutkii sekoamisen ajaksi nimettyä aikakautta (1990–2030) arkistomateriaalin perusteella. Hän jäljittää aikansa huomattavimpiin, englantilasiin runoilijoihin kuuluvan, kuvitteellisen hahmon, Francis Blundyn vaimolleen omistamaa runoa Korona sinulle, Vivien. Runoilija on lukenut sen ääneen illallisella vuonna 2014. Runo on saanut kulttimaineen ennen kaikkea siksi, että se ei ole säilynyt. Runoa oli vain yksi Vivianelle annettu kappale, jonka Vivian poltti myöhemmin. Illallisella läsnäolleiden ystävien muistikuvat runosta ovat hajanaisia. Runo kuvaa miehen ja naisen, Francisin ja Vivienin, yhteistä vaellusta. Vaellus on täynnä luonnonkuvauksia. Runoa aletaankin pitää ekologisen kriisin hätähuutona, vaikka todellisuudessa Francis Blundy ei viihtynyt luonnossa ja oli ilmastoidealisti. Sitä vastoin Vivienin entinen puoliso, viulunrakentaja Percy Greene olisi voinut tehdä runon mukaisen luontovaelluksen yhdessä Vivienin kanssa.
Romaani kysyy nimessään: mitä voimme tietää. Teoksen keskeisiä teemoja ovat maailman muuttuminen ja muistot ja niiden luotettavuus.
Thomas Metcalfe yrittää muodostaa kuvaa runosta Korona sinulle Vivian ja sen luomiseen liittyvästä aikakaudesta ja ihmisistä. Lähteiden vähäisyyden vuoksi Tom pohtii olisiko sallittua tehdä perusteltuja päätelmiä sata vuotta sitten kuolleiden ihmisten ajatuksista ja mielentilasta. Toisessa osassa kertojana on Vivien päiväkirjojensa kautta. Hänellä on oma elämäntarinansa, jonka hän kertoo sellaisena, kun hän haluaa sen jälkipolville välittää.
”Sekoamisen aikaa” tutkiva Tom Metcalfe kuvaa kehitystä vuosituhannen molemmin puolin. Ihmisten toiminta vei maapalloa kohti tuhoa, tuhlattiin energiaa, saastutettiin maapallo ja hävitettiin luontoa. Asevarustelu kiihtyi eivätkä ihmiset astäneet sitä, vaikka tiesivät mihin se johtaisi. Toisaalta tieteessä tapahtui suuria harppauksia mm. keksittiin internet, pantiin alulle tekoäly ja lähetettiin teleskooppeja avaruuteen. Ian McEwan tuo romaanissaan tulevaisuudesta lukijan eteen: näköpiirissä on katastrofeja, ellei ihmiskunnan suuntaa käännetä.
’Paljon on muuttunut, mutta vuoden 2119 ihmiset, Tom ja Rose ovat lopulta kovin samanlaisia kuin Francis ja Vivien : ihmisyys on pysyvää. Aika muuttuu, ihmiset ovat oman aikansa vankeja omien henkisten ja aineellisten olosuhteiden tuotteita. Francisin ja Vivienin onnea varjostaa Percyn murha. Francisille on lopulta hänen oma luomistyönsä kaikkein tärkein ja Vivian jää yksin avioliitossa.
* *
Mitä voimme tietää kuvaa laajasti tätä aika. Hänen henkilönsä ovat usein koulutettua, liberaalia, kirjallisesti sivistynyttä keskiluokkaa ( johon hän itse kuuluu). Taitavana kirjoittajana hän sijoittaa tekstin lomaan luontevasti esseemäisiä jaksoja esim. kirjallisuudesta. Teoksen pohjana on valtava tietokapasiteetti.
Lukupiirin kaikki jäsenet pitivät kirjaa mielenkiintoisena ja taidokkasti kirjoitettuna.
Seuraavan kerralla 5.5.2026 keskustellaan Matt Haigin kirjasta Mahdoton elämä.
Aiemmin luettua
Vuosi 2026
Eli Salo: Keräilijät
Leo Tolstoi: Anna Karenina
Juha Pakkala, Raimo Hakola ja Ville Mäkipelto: Jumalan synty.
Lasse Lehtinen: Läheltä piti: Kansakunnan hurjat hetket.
Vuosi 2025
Suvi Raittinen: Pakolainen
Jari Järveä: Raiteet ja Aino A
Emmi Itärnta: Lumenlaulaja
Monika Fagerholm: Kuka tappoi Bambin
Pirkko Saisio: Suliko
Jenny Erpenbeck: Kairos.
Abdukrazak Gurnah: Hylkääminen
Aslak Nore: Pohjoisen perintö.
Olga Tokarczuk: Empusion
Hanna Kuusela: Syytös
Markus Nummi: Käräjät
Pajtim Statovc: Lehmä synnyttää yöllä
Rachel Kusner: Luomisen järvi.
Vuosi 2024
Claire Geegan: Nämä pienet asiat
Salli Kari: Vedestä ja surusta
Hernan Diaz: Luotto
Paul Auster: Baumgartner
Nathan Hill: Nix
Abdulrazak Gurnah: Paratiiisi
Eleonor Catton: Birnamin metsä
Aslak Noren: Meren hautausmaa
Paolo Giordano: Tasmania
Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa
Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi
Vuosi 2023
Iida Turpeinen: Elolliset
Jens Liljestrand: Vaikka kaikki päättyisi.
Kjell Wästö: Molly & Henry – romaani sotavuosilta.
Emily St. John Mandel: Asema 11
Rachel Cusk:Ääriviivat
Joel Haahtela: Jaakobin portaat
Vivian Gornic: Erikoisen naisen kaupungista.
Satu Rämö: Hildur
Ali Smith: Syksy
Ian McEvan:Opetukset