Ryhmä perustettiin tammikuussa 2014. Kokoonkutsuja ja muistiinmerkitsijä on tällä hetkellä Riitta Jalkanen. Kokoontumisaika on joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 14. Paikkana Stockmannin 8. kerroksen shampanjabaari. Kirjojen valintakriteereinä on pidetty ’kaunokirjallisuus’ ja ’jokin palkinto’.
Yhteyshenkilö: riitta.jalkanen@live.com
Kuvan kirjallisuuden ystäviä (al.vas) Reeta, Annikki, Sinikka, Vuokko, Ulla, Tarja ja Sirkku
Vuosi 2026
Lokakuussa oli luettu kaksi erilaista romaania: Virginia Woolfin Rouva Dalloway ja Tommy Orangen Harhailevat tähdet. Pääosa jäsenistä oli keskittynyt lukemaan Rouva Dallowaytä.
Virginia Woolf (1882-1941) on modernin kirjallisuuden ja erityisesti tajunnanvirtatekniikan uranuurtaja, rohkea naisten oikeuksien puolustaja, sodan ja nationalismin kriitikko. Hän kyseenalaisti aikansa moraalikäsityksiä.
Rouva Dalloway on yhdenpäivänromaani. On kesäkuun aamu, kun 1900-luvun alun Englannin ylhäisöön kuuluva rouva Dalloway lähtee kotoaan Lontoon vilinään ostamaan kukkia illan kutsuja varten. Lukija saa seurata hänen ajatuksiaan ja havaintojaan vuolaana tajunnanvirtana: Rouva Dalloway, Clarissa, havainnoi tarkasti ympäristöä Bond Streetillä, ohi ajavia omnibusseja ja automobiileja, näyteikkunoita, keväistä puistoa sekä vastaantulevia ihmisiä ja muistelee nuoruuttaan ja elämänvalintojaan. Erityistä on, että rouva Dallowayn päästä kerronta lipuu ohikulkevien muiden henkilöiden päähän – ilman ennakkovaroitusta. Tämä teki kirjasta aikanaan poikkeuksellisen modernin. Henkilöistä tärkeimmät ovat mieleltään järkkynyt sotaveteraani Septimus Warren Smith ja rouva Dallowayn nuoruudenrakkaus Peter Walsh. Tapahtumien sijaan lukija pääsee seuraamaan ajatuksia, sisäisiä ristiriitoja, vaihtelevia tunteita, menettämisen pelkoa ja menneiden katumista.
Woolf kuvaa taiturimaisen tarkasti ihmismieltä: rönsyilevää asiasta toiseen hypähtelevää ajatuksen kulkua sekä mielen haurautta. Niin ylhäisörouvan kuin sodan traumojen piinaaman Septimuksen ja hänen epätoivoisen vaimonsa Lucrezian kokemusmaailmat välittyvät lukijalle todentuntuisesti. Ehkä järkkyvän mielen kuvauksessa näkyi myös kirjailijan omat elämänkokemukset. Clarissan ja Peterin keskinäinen nuoruudenromanssi välittyy molempien ajatusten ja haikeiden muistojen kautta.
Muoto ei tietenkään yksin ole tehnyt Rouva Dallowaystä klassikkoa. Kirjassa on tarkkaa ja kiinnostavaa sodan jälkeisen Lontoon ympäristön ja kaupunkielämän kuvausta. Lukija pääsee tutustumaan yläluokan elämäntapaan ja ajatusmaailmaan.
Tommy Orange s. 1982 kuuluu isänsä kautta oklahomalaisiin cheyenne- ja arapahoheimoihin. Hän syntyi ja varttui ”kaupunki-intiaanina” Oaklandissa Kaliforniassa.
Harhailevat tähdet kuljettaa lukijaa yhden perheen mukana viiden sukupolven ajan 1800-luvulta näihin päiviin. Kirja kuvaa miten amerikkalainen unelma rakentuu rumimmillaan maan alkuperäiskansojen sorrolle, eriarvoisuudelle ja valloittajien oman käden oikeudelle.
Kertomus alkaa cheyennejen verilöylystä Coloradossa vuonna 1864. Jude Star on ainoa verilöylystä pelastunut intiaani. Myöhemmin hänet lähetetään Fort Marionin vankilaan Floridaan, jossa toimitaan ”tapa intiaani, pelasta mies” -filosofian mukaisesti. Intiaanit piti sulauttaa valkoisten joukkoon. Heiltä vietiin vankeudessa vaatteet ja hiukset ja puettiin sotilaspukuihin. Heiltä kiellettiin oman kielen puhuminen ja omien nimien käyttäminen. Presidentti Theodore Roosevelt kielsi intiaanien seremoniavaatteet turhanpäiväisinä tietämättä, niiden merkityksestä ja yhteydestä intiaanien uskontoon. Vankeudessa olevat intiaanit joutuvat jopa esittämään intiaania valkoisille kuin sirkuseläimet.
Riistosta ja identiteetin rikkomisesta seuraa ongelmien ylisukupolvisuus. Suvussa kulkee sukupolvesta toiseen huumeriippuvuus, masennus ja itsetuhoisuus. Kirjan alkupuolella kerronta tuntuu välillä junnaavan paikallaan, mutta tarina kiinteytyy siirryttäessä 2010 -luvulle, kun kuvataan isotätinsä kanssa asuvan kolmen nuoren veljeksen elämää ja omien juurien etsintää.
Kirja oli asiantuntevasti kirjoitettu ja antaa havainnollisen kuvan Yhdysvaltojen alkuperäiskansaan historiasta ja elämästä.
Seuraavaksi on 3.1.2026 tapaamiseen luettavaksi Tommi Kinnusen uusin romaani Pitkä aukea.
Aiemmin luettua
Vuosi 2026
Valerie Perrin: Kolmikko
Katja Kettu: Brita-Kajsa
Georg Orwell: Vuonna 1984
Aleksei Gurkov:Kiovan korva
Mat Heig: Mahdoton elämä
Ian MacEvan: Mitä voimme tietää
Eli Salo: Keräilijät
Leo Tolstoi: Anna Karenina
Juha Pakkala, Raimo Hakola ja Ville Mäkipelto: Jumalan synty.
Lasse Lehtinen: Läheltä piti: Kansakunnan hurjat hetket.
Vuosi 2025
Suvi Raittinen: Pakolainen
Jari Järveä: Raiteet ja Aino A
Emmi Itärnta: Lumenlaulaja
Monika Fagerholm: Kuka tappoi Bambin
Pirkko Saisio: Suliko
Jenny Erpenbeck: Kairos.
Abdukrazak Gurnah: Hylkääminen
Aslak Nore: Pohjoisen perintö.
Olga Tokarczuk: Empusion
Hanna Kuusela: Syytös
Markus Nummi: Käräjät
Pajtim Statovc: Lehmä synnyttää yöllä
Rachel Kusner: Luomisen järvi.
Vuosi 2024
Claire Geegan: Nämä pienet asiat
Salli Kari: Vedestä ja surusta
Hernan Diaz: Luotto
Paul Auster: Baumgartner
Nathan Hill: Nix
Abdulrazak Gurnah: Paratiiisi
Eleonor Catton: Birnamin metsä
Aslak Noren: Meren hautausmaa
Paolo Giordano: Tasmania
Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa
Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi
Vuosi 2023
Iida Turpeinen: Elolliset
Jens Liljestrand: Vaikka kaikki päättyisi.
Kjell Wästö: Molly & Henry – romaani sotavuosilta.
Emily St. John Mandel: Asema 11
Rachel Cusk:Ääriviivat
Joel Haahtela: Jaakobin portaat
Vivian Gornic: Erikoisen naisen kaupungista.
Satu Rämö: Hildur
Ali Smith: Syksy
Ian McEvan:Opetukset
