Asumisen muutostrendejä

Riitta Jalkanen

Nostokurjet täplittävät kaupunkimaisemaa, rakennustyömaita perustetaan keskustoihin ja esikaupunkeihin kaikkialla pääkaupunkiseudulla. Asuntoja valmistuu enemmän kuin vuosikymmeniin, yli 10 000 uuden asunnon rakentaminen alkaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tänä vuonna. Pääkaupunkiseutu tarjoaa työtä, työtekijät tarvitsevat kohtuuhintaisia asuntoja.

Tarvitaan paljon uusia asuntoja ja erilaisten asuntojen kirjoa. Asuntoruokakunnat erilaistuvat. ne pienentyvät ja yksinasuminen lisääntyy, Helsingissä jo nyt puolet ruokakunnista on yhden hengen ruokakuntia. Ydinperheen rinnalle on syntynyt uusien perhemuotojen kirjo, yksinhuoltajaperheitä ja erilaisia uusioperheitä, joissa lapset saattavat muuttaa viikoittain kahden kodin välillä. Maahanmuuttajien määrä lisääntyy ja ikääntyneitä on entistä enemmän.

Monipuolistuvatko asunnot käyttäjien erilaistuessa? Kehitetäänkö eri asukasryhmille vaikkapa senioreille räätälöityjä asumisratkaisuja? Uudistuminen näyttää olevan hidasta. Seuraavia kehitysteemoja on nähtävissä valmistuneissa tai suunnitteilla olevissa asuntokohteissa.
Tulevaisuuden asumisessa korostuu asuntojen joustavuuden ja muunneltavuuden vaatimus. Tämä voi tarkoittaa liikuteltavia seiniä, helposti yhdistettäviä ja erotettavia asuntoja, monikäyttöisiä tiloja tai puolivalmiita asuntoja, joissa sisustus jätetään asukkaan toteutettavaksi. Taloyhtiöt voivat sisältää yhteisiä tiloja, joita asukkaat voivat vuokrata tarpeen mukaan vaikkapa työ- tai vierashuoneeksi.

Kerrostalossa tarjotaan pientaloasunnon ominaisuuksia; muunneltavuutta, runsaasti säilytystiloja, laajoja parvekkeita ja terasseja, joissa voi harrastaa viljelyä. Asunnon lämpötila säädetään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja maksetaan siitä mikä käytetään.
Yhteisöllisen asuminen kasvua on povattu Suomessa jo pitkään, mutta se on jäänyt toteutumatta. Yhteisöasumisessa asunnot ovat yksityisiä, lisäksi rakennuksessa on runsaasti tiloja asukkaiden yhteistoimintaan ja yhdessäoloon esimerkiksi keittiö, ruokasali, kirjasto, harrastustiloja, sauna ja viherhuone. Helsinkiin on rakennettu ja rakenteilla muutamia kiinnostavia yhteisöasumiskohteita, kahteen niistä yhdistyksemme kävi tutustumassa viime syksynä.
Palvelupainotteinen asuminen eroaa yhteisöasumisesta. Asunnot ovat siinäkin täysin yksityisiä. Pohjakerroksessa tarjotaan ei yhteisöllisyyttä vaan palveluita; lokerot tavaran vastaanottamiseen, tietokoneita, tulostimia, ravintola, josta voi tilata ruoan asuntoon ja jota myös ympäristön asukkaat voivat käyttää. Aulassa päivystää ”taloisäntä”, joka tekee pieniä palveluja asukkaille mm. ottaen vastaan tavaroita ja ulkoiluttaen kotieläimiä.

Ajan myötä uusi teknologia muuttaa asumista. Teknologia mahdollistaa kodin toimintojen kauko-ohjauksen ja automaattisen ohjauksen. Tulevaisuuden älykodissa koti lämpiää vain silloin, kun siellä on ihmisiä ja lämpö on halvimmillaan, jääkaappi ilmoittaa suoraan ruokakauppaan mitä vihanneslokerosta puuttuu. Kodin seinäpinnat voivat olla älyseiniä – siis yhtä näyttöä, joille voi ohjelmoida tauluja ja valokuvia tai katsella seinällä sähköpostia tai elokuvia. Teknologia mahdollistaa, mutta viime kädessä asukas päättää.

Mainokset

Keskustele

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s