Suomen ja Viron erilainen historia

 

1200-luvun alussa saksalaiset miekkalähetystöt saapuivat Viroon toisessa kädessä miekka, toisessa raamattu. Saksalaisuus alisti virolaisuuden. Samalla Viroon tuli

seppo-z
Kiinnostunutta kuulijakuntaa seuraamassa emeritusprofessori Seppo Zetterbergin esitystä Viro-Suomi instituutissa syyskuussa. Vasemmalta Kaisu Kerttunen, Riitta Jalkanen, Helena Kuivila, Reeta Salmi ja Sirkku Kuusava

keskieurooppalaisuus. Suomeen saksalaisuus ei tullut, meille tuli ruotsalaisuus. Keskieurooppalaisuus tuli Suomeen Ruotsin kautta väljähtäneenä.

Maaorjuus on Viron ja Suomen historiassa suuri eroavaisuus. Suomalainen talonpoika säilyi itsenäisenä. Maaorjuus Virossa päättyi 1800-luvun alussa, lähes 50 vuotta aikaisemmin kuin Venäjällä. Porvaristo ja papisto olivat saksalaisia. Suomessa sivistyskieli oli ruotsi, Virossa 1900 luvun alkuun asti saksa. Uskonpuhdistus heikensi saksalaisen ritarikunnan asemaa.

Virolaiset ovat luterilaisia, mutta kirkko on heikko. Viro ja Suomi ovat kuitenkin hengeltään luterilaisia. Suhtautuminen työntekoon, tasavertaisuus, raamatun oppien mukaan eläminen jne. Luterilaisuus on selkeästi kansojamme yhdistävä tekijä. Viron kaupungeissa käynnistyneen uskonpuhdistuksen tuloksena maapäivillä 1554 julistettiin luterilainen usko viralliseksi uskonnoksi katolilaisuuden rinnalle. Jumalanpalveluksissa saarnan merkitys korostui ja mukaan otettiin koko seurakunnan yhteinen virrenlaulanta ja virsiä käännettiin. Uskonpuhdistuksen kantavana ajatuksena oli raamattu ylimpänä opinkappaleena. Raamatun käännösten merkitys kansankielelle oli suuri.

Kansallinen herääminen 1850-luvulla johti Suomen ja Viron heimokansojen kiinnostuksen piiriin. Viron ensimmäisille laulujuhlille Tartossa vuonna 1869  osallistui kaksi suomalaista. Tiedotusvälineissä alkoi ensimmäinen Viro-buumi. Laulujuhlilla kaikki kuorot harjoittelivat yhdessä. Viroksi käännetty Paciuksen Vårt land esitettiin siitä lähtien kaikilla laulujuhlilla ja se vakiinnutti paikkansa Viron kansallislauluna maan itsenäistyessä 1918.

Lokakuun vallankumous sai suomalaiset irtaantumaan Venäjästä. Suomessa itsenäistymistä seurasi sisällissota, jonka kukistamiseksi Suomi pyysi Saksalta apua. Saksa tuli apuun kutsuttuna.
Bolsheviki-vallakumous sai myös Viron julistautumaan itsenäiseksi 24.2.1918. Seuraavana päivänä Saksa tuli Viroon miehittäjänä. Vasta kun keisari-Saksa romahtaa marraskuussa 1918 saksalaisten ote kirpoaa. Samaan aikaan neuvosto-Venäjä valloitti Viroa, alkoi Viron vapautussota puna-armeijaa vastaan. Sota ei jakanut kansakuntaa kahtia, kuten Suomessa, vaan yhdisti Viron kansan. Itsenäisen Viron taival katkesi 1940-1991 väliseksi ajaksi, jolloin Viro oli ”liitettynä” osaksi Neuvostoliittoa. Nyt on menossa uudelleen itsenäistymisen aika.

Teksti; Helena Kuivila

seppo zetterberg viron historia

Mainokset

Keskustele

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s