Työeläkekeskustelua Kimmo Kiljusen kanssa

 

 

Ken vaivojansa vaikertaa,

on vaivojensa vanki.

Ei oikeutta maassa saa,

ken itse ei sit´ hanki.

 

Näin juhlallisesti runoilija Kaarlo Kramsun sanoin alkaa Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljusen kirjoittama kirja ”Eläkekatekismus. Kysymyksiä ja vastauksia työeläkeindeksistä”.

 

Happy Years 64:n yhteiskunnallinen opintopiiri kutsui  Kimmo Kiljusen vieraakseen 7.11. Musiikkitalon kahvioon.  Kiljunen on paitsi tietokirjailija, myös valtiotieteen tohtori ja entinen kansanedustaja. Senioriliike ja Kiljunen kampanjoivat sen puolesta, että työeläkkeissä pitäisi siirtyä käyttämään taitetun indeksin sijaan palkkaindeksiä. Asiasta he ovat tehneet kansalaisaloitteen, joka käsitellään eduskunnassa, ja jota Kiljusen Musiikkitalossa esittelemä kirja valottaa mm. historiakatsauksin, tulevaisuusskenaarioin sekä eläketilastoin.

 

Suomessa on 1,5 miljoonaa eläkeläistä, jotka ovat aikoinaan maksaneet eläkemaksunsa, sillä tienanneet eläkkeensä ja turvanneet suunnitelmissaan työelämänsä jälkeisen ajan. Näistä puolestatoista miljoonasta henkilöstä pelkkää työeläkettä saa 57 % ja sekä työeläkettä että kansaneläkettä saa 36 %.  Eläkeläiset luonnollisesti toivovat eläkkeensä ostovoiman säilyvän vuosien mittaan, mutta käykö näin? Työeläke on Kiljusen sanoin myöhennettyä, eläkeaikaan siirrettyä palkkaa.

 

Maksetut eläkkeet on säilötty eläkeyhtiöihin, joita on useita. Eläkeyhtiöt haluavat edelleen kasvattaa eläkevaroja, joiden nykyinen potti on 180 miljardia euroa ja sijoittavat ne lähinnä ulkomaille. Eläkeläisille ei potista heru. Parin viimeisen vuosikymmenen aikana eläkeläisten etuuksia on heikennetty enemmän kuin minkään muun väestöryhmän etuja.

Lakia nykyisin voimassa olevasta taitetusta indeksistä perusteltiin aikoinaan maan vaikeilla ajoilla ja huonolla taloudellisella tilanteella. Lakiin ei tehty säädöstä sen väliaikaisuudesta.

 

Kimmo Kiljusen ja Suomen Senioriliikkeen mielestä työeläkkeen saajalla on oikeus palkkatasoindeksiin, joka antaa oikeuden ansiosidonnaiseen eläketurvaan ja määrittää eläkkeen tason. Palkkatasoindeksi estää eläkkeensaajan elintason laskua ja köyhtymistä. Nykyisin eläkeläiset köyhtyvät ikääntyessään, koska eläketulojen kasvu on lähes puolet hitaampaa kuin ansiotulojen kehitys. Esim. vuosina 1995-2014 palkkatason nousu oli 88 % ja työeläkkeiden 46 %.  V. 1995 oli keskimääräinen työeläke 60 % palkasta, mutta v. 2014 se oli enää reaalisesti  47 %.

 

Vuoteen 1990 saakka työeläkevaroja sijoitettiin pääasiassa Suomeen mm. sijoituslainoina ja sillä luotiin satojatuhansia uusia työpaikkoja. Nykyisin tällä tavalla ei Suomeen luoda uusia työpaikkoja, vaan eläkelaitoksien sijoittamat rahat menevät ulkomaille. Suomi tarvitsisi kipeästi uusia työpaikkoja mm. nuorille,  ja jos eläkepotista saataisiin hiemankin lisää eläkkeiden tason korjaamiseen, saadut eläkerahat lisäisivät ostovoimaa Suomessa ja ylläpitäisivät työpaikkkoja.  Tämän hetken totuus Kiljusen sanoin on kuitenkin, että eläkkeensaajat ovat ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintaso laskee lakisääteisesti.

 

-Opintopiirin keskustelutilaisuus oli aika silmiäavaava ja herätti halun tutustua tarkemmin Eläkekatekismukseen.  Uutta puoluetta Suomeen ei Kiljunen Senioriliikkeestä halua, vaan toivoo, että jo olevista puolueista löytyisi riittävästi ihmisiä ajamaan asiaa työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. Ja myös aktiivisia senioreja tarvitaan pitämään yllä yhteiskunnallista keskustelua eläkeasiasta. ”Ei oikeutta maassa saa, ken…”

Kirj. Kaarina Pehkonen

Mainokset

Keskustele

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s