Pirkanmaalaisia eläkeläisiä yhdistää kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. Näin ainakin on, jos Aamulehden järjestämän paneelikeskustelun yleisöä on uskominen. Eläkeilta kokosi Siperian tupaten täyden auditorion eteen neljä asiantuntijaa maanantaina.

Illan juontajien, Aamulehden vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen ja eläköityneen päätoimittajan Jorma Pokkisen kysymyksiin olivat paneelin asiantuntijoina vastaamassa SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö, kaupunginvaltuutettu Irja Tulonen (kok.) sekä Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto.

Illan yhteiskunnallisena teemana oli etenkin pienituloisten eläkeläisten hyvinvointi. Sekä yleisöä että panelisteja huolestuttivat takuueläkkeen määrä ja minimieläkkeellä toimeentulevien osuus eläkkeensaajista. Vuoden 2017 eläkeuudistus ei juuri tuonut helpotusta pienituloisten eläkeläisten elämään.

Huomion panelistien keskustelusta vei kuitenkin useampaan otteeseen Kimmo Kiljunen, joka sai eläkeläisistä koostuvalta yleisöltä monet aplodit puheillaan. Kiljunen kosiskeli yleisöään puhumalla kansalaisaloitteestaan taitetun indeksin poistamiseksi. Indeksin hyödyistä ja haitoista väännettiin puolitoistatuntisen keskustelun ajan useaan kertaan.

– Suomessa ikäihmiset köyhtyvät lakisääteisesti vanhetessaan ja tästä voi syyttää taitettua indeksiä, Kiljunen totesi ja sai raikuvat aplodit.

Lyly vastasi Kiljuselle eläkekertymien ja työurien asiantuntijan roolissa ja totesi, ettei indekseillä ratkaista pienituloisten eläkeläisten tulo-ongelmia kokonaisuutena. Indeksiin puuttuminen olisi vain hienosäätöä. Keskustelun aikana tunteet yleisössä kuumenivat hetkittäin jopa niin, että osa yleisöstä tuhahteli ja huuteli Eläketurvakeskuksen johtajan puheenvuoron aikana.

Päätoimittaja Jokinen joutui käskemään yhtä huutelijoista vaikenemaan, ennen kuin rauha laskeutui saliin.

Yleisöä kiinnosti erityisesti suomalaisten eläkerahastojen rooli sijoittajina ja eläkkeiden kustantajina. Monen paikalla olleen eläkeläisen mukaan rahastojen varoja ei kannattaisi sijoittaa tai lepuuttaa paikoillaan, vaan niitä pitäisi käyttää eläkkeiden maksuun nyt heti.

– Eläkerahastojen avulla pyritään turvaamaan eläkkeiden maksukyky tulevaisuudessakin nuoremmille sukupolville ilman, että palkansaajien eläkemaksut nousisivat jatkossa kohtuuttomiksi, Kautto totesi.

Allianssin Rämö muistutti, että rahastoilla turvataan sukupolvien tasa-arvo eläkkeiden saajan ja maksumiehen roolissa.

– Jo ilman indeksiin puuttumistakin nuoret palkansaajat joutuvat maksamaan selvästi korkeampia eläkemaksuja kuin aiemmat sukupolvet, saamatta siltikään omana aikanaan suhteessa parempia eläkkeitä, Rämö totesi.

Kun satapäiseltä yleisöltä kysyttiin illan aikana tuntemuksia eläköitymisestä, vastauksissa kuului pelko tulevaisuuden epävarmuudesta. Huolenaiheiksi nousivat muun muassa se, ettei omaan elämään pystyisi vaikuttamaan sekä kokemus kasvavasta eriarvoisuudesta. Esimerkiksi teiskolainen Olavi Lakaniemi kysyi, miksi eläkeläisten verotuksessa on niin suuria eroja.

– Eläkkeeni veroprosentti oli yhdeksän, kunnes menetin vaimoni. Yhtäkkiä veroprosenttini nousikin 17:ään prosenttiin, koska aloin saada puolisoni kuoleman jälkeen leskeneläkettä. En voi ymmärtää tällaista, Olavi Lakaniemi totesi.

Tässä siteerataan  toimittaja Anni Tolosen juttua Aamulehdessä tammikuun lopussa. Aktiivinen jäsenemme Helena Kuivila on muistanut yhdistystämme klipillä.